Päiväläispoika – verkkonäyttely

Päiväläispoika – verkkonäyttely
Väinö Linnan lapsuus- ja nuoruusvuodet Urjalassa 1920—1938

Millainen oli Väinön Linnan lapsuudenperhe, entä missä hän vietti aikaansa? Millaisia leikkejä lapset leikkivät ja mistä löytyivät parhaat piilopaikat? Millainen oli ympäröivä maailma? Näihin ja moniin muihin Väinö Linnan lapsuutta ja nuoruutta koskeviin kysymyksiin löydät vastauksia verkkoon avautuvasta Päiväläispoika-näyttelystä.

Näyttelyssä on haluttu nostaa esille Väinön ja hänen sisarustensa oma ääni. Haastattelumateriaalista on koottu yksityiskohtaisia tarinoita, jotka maalaavat kuvaa lapsuuden maisemista ja nimenomaan Väinöstä ja elämästä Urjalan maaseudulla. Näitä tarinoita elävöittämään on käytetty runsaasti valokuvia.

Verkkonäyttelystä löydät eri osioita, joiden kautta pääset tutustumaan Väinö Linnan lapsuuteen, lapsuusmaisemaan ja lapsuudenperheeseen. Pääset seikkailemaan Väinön kanssa Urjalan metsissä, kiipeämään kalliolle ja uppoutumaan kirjojen maailmoihin. Matkan voi kulkea järjestyksessä, mutta osiot toimivat myös omina kokonaisuuksinaan.

Väinö Linna käytti joskus itsestään nimitystä päiväläispoika, joka siis tarkoittaa kartanon pelloilla päivätöissä työskennellyttä. Hän kuvasi sillä sosiaalista asemaansa lapsuudessa ja nuoruudessa.

Päiväläispoika-verkkonäyttelyyn

 

*****

Verkkonäyttelyn ovat mahdollistaneet:

         

Mobiiliopas Väinö Linnan reitille

Read more

Hallituksen uudet jäsenet

Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Anna-Riikka Carlson Väinö Linnan seuran hallitukseen

Väinö Linnan seura sai uudet vahvat tukijalat, kun seuran vuosikokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalon sekä kustantaja Anna-Riikka Carlsonin.

Anna-Riikka Carlson toimii Väinö Linnan kustantajan WSOY:n kotimaisen kirjallisuuden kustantajana.
–   Väinö Linna merkitsee minulle sekä lukijana että kustantajana valtavan paljon, hän toteaa.

Carlson kertoo olevansa onnellinen, että pääsee yhdessä Väinö Linnan seuran kanssa miettimään erityisesti sitä, kuinka uudet sukupolvet saadaan kiinnostumaan Linnasta. Hän lupaa myös toimia seuran linkkinä kustantamoon.

–   WSOY on Linnan kirjallinen koti, ja tehtäväni on vaalia hänen merkitystään, Carlson painottaa.

Kirsi-Kaisa Sinisalolla on pitkä ura näyttelijänä ja teatterinjohtajana. Urjalassa hänet muistetaan Väinö Linnan teosten loistavana tulkitsijana. Sinisalo nimeääkin Väinö Linnan uransa merkittävimmäksi kirjailijaksi, jonka roolihenkilöitä hän on esittänyt paljon. Pentinkulman päiville tuotetussa Pentinkulman naiset -monologissa Sinisalo esitti peräti 13 eri Linnan henkilöä. Monologi kiersi 15 vuotta ympäri Suomea ja Euroopassa asti.

Väinö Linnan seuran hallituspaikka on Kirsi-Kaisa Sinisalolle mieleinen.
–   On kunnia saada olla toiminnassa mukana, alati etsimässä kirkkainta näkökulmaa suomalaiseen kirjallisuuteen, hän kuvailee luottamustehtävän merkitystä.

Sinisalo kertoo, että Linnan henkilöt ovat kulkeneet hänen mukanaan kaikissa elämänvaiheissa.
–   Linnan teksteistä nousee mieleen milloin mitäkin yllättävää, mutta useimmiten positiivisissa ja mukavissa tilanteissa Aunen positiivinen ja perihämäläinen ihmettely: ” Kyä tää o!” Raskaimmissa tilanteissa mietin Elinan viisautta trilogian lopussa, kun hän toteaa, että ihminen voi voittaa vaikeudet vain hyväksymällä ne. Tärkein minulle on kuitenkin Alman lause: ”Ei ole vielä aamutonta yötä ollu.”

Anna-Riikka Carlson ja Kirsi-Kaisa Sinisalo seuraavat luottamustehtävässä kirjallista tuottajaa Lari Mäkelää sekä seuran hallituksen pitkäaikaista jäsentä, näyttelijä Ahti Jokista. Hallituksessa jatkavat Anneli Niinimäki, Asko Jaakonaho, Johannes Koskinen, Reijo Kuljuntausta, Simo Laitakari, Toni Lahtinen, Taija Laaksonen, Kirsti Niemistö, Outi Oja, Elina Pyöli, Terhi Rannela, Päivi Rantala, Marja-Riitta Touru, Paula Virtanen sekä puheenjohtajana Heidi Rytky.

Nuoret sotilaat -kiertue tavoittanut yli 2000 nuorta

”Parasta piristystä korona-aikaan”

Nuoret sotilaat -uutuusmonologin kiertue on tavoittanut yli 2000 nuorta tänä raskaana syksynä

Kirjailija Anneli Kannon tunteita herättävässä, vuonna 2020 ensi-esityksensä saaneessa Nuoret sotilaat -monologissa kuullaan talvi- ja jatkosodassa olleiden nuorten sotilaiden todellisia kokemuksia rintamalta.

Monologin esittää nuori näyttelijä Akseli Kouki, joka esitti uusimmassa Tuntematon sotilas -elokuvassa ja -sarjassa sotamies Saloa, ja sen on ohjannut niin ikään nuori teatterin ammattilainen, Teatteri Jukon tuleva taiteellinen johtaja Esa-Matti Smolander.

Nuoret sotilaat -esitys on kiertänyt syksyn aikana lähes 30 yläkoulussa ja lukiossa ja sen on nähnyt tähän mennessä yli 2000 nuorta. Esitystä on kuvattu vaikuttavaksi ja tunteita herättäväksi. Nuoret ovat kertoneet löytäneenä samaistumispinnan esityksen nuoriin henkilöihin. Lukuisten myönteisten palautteiden joukosta on poimittu myös tekstin otsikko: ”Parasta piristystä korona-aikaan.”

Teoksen mahdollistaja on Väinö Linnan seura ry, jonka pyrkimyksenä on ollut tänä juhlavuonna, kun Linna täyttää 20.12.2020 sata vuotta, tavoittaa erityisesti nuoret kohderyhmänä. Tämä on onnistunut Nuoret sotilaat -kiertueen ja sitä seuranneen keskusteluosion,  jossa on puhuttu Tuntematon sotilas -romaanista ja sodasta kokemuksena, ansiosta. Halutessaan nuoret ovat voineet kertoa oman sukunsa sota-ajan tarinoita.

Nuoret sotilaat -kiertue jatkuu keväällä 2021. Tuolloin esitys muun muassa osallistuu Oulussa Valtakunnallisen Monologikilpailun loppukilpailuun, johon se on valittu.

Rankasta aiheesta kertova esitys on jopa yllättävän ajankohtainen

Ennakoimattoman ajankohtaiseksi sota-aiheisen esityksen on tehnyt vuoden 2020 pandemia poikkeustiloineen. Esitys paljastaa, kuinka sota oli yhtä aikaa pelkoa, kuolemaa, turtumista ja paniikkia, mutta myös vastuunottoa ja pelon voittamista, siis sankaruutta. Samanlaisia tuntemuksia on herättänyt maailmanlaajauinen pandemia, vaikkei sitä sotaan voi suoraan rinnastaakaan.

Vaikka Nuoret sotilaat -esityksen aihe on rankka, on esitys  koettu tervetulleeksi valonpilkahdukseksi aikana, jona moni tapahtuma on jouduttu perumaan. Monologin esittämisen syksyllä 2020 on mahdollistanut esityksen korona-aikaan hyvin soveltuva muoto. Lavalla on vain yksi henkilö ja turvavälit ovat hyvin toteutettavissa. Esitystilanteissa on noudatettu AVI:n kulloinkin voimassa olevia ohjeistuksia ja hyödynnetty tarpeen vaatiessa myös striimausta.

Esityksen ajaton koskettavuus liittyy myös monologin aitoihin rakennusaineksiin.

”Nuoret sotilaat -monologi on dokumentaarinen. Keräsin siihen aineiston aidoista rintamamiesten kirjeistä, runoista ja muistelmista. Suurin osa heistä on tuntemattomia sotilaita, mutta jokunen lause on peräisin Mauno Koivistolta, Kalle Päätalolta ja runoilija Lasse Heikkilältä”, Anneli Kanto kertoo. ”Oli järkytys tajuta, miten nuoria sotilaat olivat. Minunkin isäni lähetettiin rintamalle 18-vuotiaana. Ei miehen, vaan pojan iässä sotilaat joutuivat pelkoon, kuolemaan ja raakuuteen. Valinnanmahdollisuuksia ei ollut yksilöllä eikä kansakunnalla.”

”Sota-aikoihin hyppääminen näytelmässä kuultavien kirjeiden kautta on tuottanut paljon ajatuksia nuoruuteen ja vapauteen liittyen. Olen opetellut tekstin isolta osin Hietaniemen hautausmaalla sotilashautojen vieressä, mikä on tuonut kaikille hahmoille kasvot ja kokemuksen siitä, että olen jonkin tärkeän ja kunnioitettavan äärellä. Heidän kirjeitään minä tulkitsen”, sanoo näyttelijä Akseli Kouki.

Nuoret sotilaat – esityksen tekemistä on tukenut Pirkanmaan kulttuurirahasto.  Kiertuetta Varsinais-Suomen osalta on tukenut Turun Teatterisäätiö. Tampereen yläkoulujen esitykset on mahdollistanut Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelukeskus.

Kuvassa näyttelijä Akseli Kouki. Kuvaaja: Mikko Kelloniemi.

Lisätietoja esityksestä ja kiertueesta:
Näyttelijä Akseli Kouki
koukiakseli@gmail.com
044-2557223

Lisätietoja esityksestä:
Näytelmäkirjailija Anneli Kanto
kanto.kantokon@kolumbus.fi
0400-858 144

Ohjaaja Esa-Matti Smolander
esa-matti.smolander@uniarts.fi
045-1810855

Väinö Linnan jouluaiheiset kirjoitukset valloittavat Werstaalla

Väinö Linnan jouluaiheiset kirjoitukset valloittavat Werstaalla

Työväenmuseo Werstas Tampereella tuo joulun aikaan kirjailija Väinö Linnan vähemmän tunnettua tuotantoa esille. Museon Youtube-kanavalla julkaistaan kolme jouluaiheista tekstiä, jotka ovat ilmestyneet Työväen Joululehdessä ja Finlaysonin henkilökuntalehti Yhdyslangassa 1950–1960-luvuilla. Mukana on myös Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian toisesta osasta pois jätetty kohtaus.

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä tulee sunnuntaina 20.12.2020 kuluneeksi tasan sata vuotta. Linna työskenteli Finlaysonin puuvillatehtaassa vuosina 1938–1955. Linna kirjoitti tunnettujen romaaniensa lisäksi myös lyhyempää proosaa, esseitä, kolumneja ja muita lehtikirjoituksia. Hän avusti muun muassa Työväen Joululehteä useina vuosina 1970-luvulle saakka.

Näistä lehtikirjoituksista on nyt valittu kolme tekstiä. Joulun inflaatio ilmestyi Finlaysonin henkilökuntalehti Yhdyslangassa vuonna 1955. Linna kritisoi kirjoituksessaan markkinahenkistä joulua. Kaksi jouluiltaa –niminen teksti ilmestyi Työväen Joululehdessä vuonna 1960. Lehdessä mainitaan, että Linna joutui supistamaan Täällä Pohjantähden alla -romaanin toisen osan tekstimäärää ja päätyi poistamaan jouluaaton viettoa Pentinkulman pappilassa sekä Koskelan torpassa vuonna 1917 kuvaavan kohtauksen. Linna kuitenkin luovutti tekstin Työväen Joululehdelle julkaistavaksi. Kolmas esillä oleva teksti Tarinaa menneistä jouluista on ilmestynyt Työväen Joululehdessä vuonna 1962. Siinä Linna muistelee omia lapsuutensa jouluja.

Jouluaiheiset kirjoitukset julkaistaan tämän viikon aikana museon YouTube-kanavalla. Kuunneltavat versiot on lukenut näyttelijä Ahti Jokinen. Pitkän uran teatterissa, elokuvissa ja TV-sarjoissa tehnyt Jokinen on tunnettu myös lausujana ja hän on aiemminkin tulkinnut Linnan tekstejä.

Tarinaa menneistä jouluista:

Werstaan YouTube-kanava löytyy täältä.

Kirjoitukset ovat myös luettavissa museon aulassa museokaupan aukioloaikoina maanantaista perjantaihin kello 9–17 loppiaiseen 6.1.2021 saakka. Jos koronatilanne mahdollistaa näyttelytilojen avaamisen ennen loppiaista, näyttelyiden ollessa avoinna lukupiste sijaitsee Muistoja Finlaysonilta -näyttelyssä. Tehdasalueella 200 vuoden aikana työskennelleiden ihmisten kokemuksista kertovassa näyttelyssä esitellään myös Väinö Linnan vaiheita tehtaalla.

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala, puh. 050 440 1158 tai hanna.yli-hinkkala@tyovaenmuseo.fi

Väinö Linna 100 vuotta -luentosarja

Väinö Linna 100 vuotta -luentosarja lähestyy kirjailijaa eri näkökulmista

Keskiviikkona 2.12. paneelissa Pölyt pois – Väinö Linna 2020-luvulla

FT, kirjallisuudentutkija Maria Laakso johdattelee keskustelun kansalliskirjailija Linnasta tälle vuosituhannelle. Keskustelemassa FT, historiantutkija Ville Kivimäki ja kirjailija Anneli Kanto. Keskustelu tulkataan viittomakielelle.

2.12.2020 voimaan astuvien kokoontumisrajoitteiden vuoksi paneelikeskustelua voi seurata vain verkon välityksellä osoitteessa https://youtu.be/er1w5LZA1a4.

Keskustelua voi myöhemmin seurata myös tallenteena. Linkki tallenteesta ilmoitetaan Tampereen seudun työväenopiston kotisivulla ja sekä Facebook-sivulla.

20.12. Väinö Linnan haudallakäynti

Väinö Linnan haudalla käynti 20.12.2020

Koronatilanteen vuoksi jäsentapahtumamme Väinö Linnan haudalla 20.12.2020 yleisötapahtumana perutaan. Paikalle seppeleiden laskuun saapuu vain viralliset edustajat Tampereen kaupungilta ja Väinö Linnan seuralta. Toivomme jäsenistömme vierailevan haudalla itsekseen omassa aikataulussa.

Vuosikokous 2020

Tervetuloa Väinö Linnan seura ry:n vuosikokoukseen 24.9.2020 klo 18.

Kokous pidetään Urjalan kunnantalon valtuustosalissa. Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen.

Käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset vuosikousasiat.

Lämpimästi tervetuloa!

 

MÄÄRÄAIKAINEN PROJEKTITUTKIJA VÄINÖ LINNAN SEURALLE

Kirjailijanimikkoseura Väinö Linnan seura ry hakee projektitutkijaa Väinö Linnaan liittyvään muistitiedonkeruuseen sekä näyttelyhankkeeseen. Hanke on osa Väinö Linnan 100-vuotisjuhlavuoden toimenpiteitä.

Projektitutkija työskentelee viiden kuukauden ajan helmikuusta kesäkuun loppuun (tarkempi aika sopimuksen mukaan). Projektitutkijan tehtävinä ovat:

  • suunnitella ja toteuttaa Väinö Linnaan liittyvä muistitiedonkeruu
  • tuottaa käsikirjoitus ja kuvasuunnitelma Väinö Linnan lapsuudesta ja nuoruudesta kertovaan Päiväläispoika -näyttelyyn
  • osallistua näyttelyn muuhun suunnitteluun yhdessä työryhmän kanssa
  • osallistua näyttelyn rakentamiseen
  • osallistua tehtäviä koskevaan viestintään

Muistitiedonkeruun tavoitteena on saada uutta Väinö Linnan elämään liittyvää arkista tietoa. Päiväläispoika-näyttely toteutetaan Urjalan kirjaston näyttelytilaan. Siitä tehdään kiertonäyttelyksi soveltuva, joten rakenteet ovat kevyitä ja siirrettäviä. Visuaalinen suunnittelu ja muut graafiset palvelut toteutetaan ostopalveluina.

Projektitutkijan tukena ovat seuran hallitus ja puheenjohtaja sekä seuran sihteeri, mutta tehtävien hoito edellyttää itsenäistä työotetta ja kokemusta näyttelyhankkeista. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen vaatii myös yhteistyötaitoja ja hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot.

Projektitutkija voi työskennellä osittain kotoa käsin, mutta työ edellyttää käyntejä Urjalassa sekä mahdollisesti joitakin muita matkoja sekä jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä, sillä muistitiedonkeruuta varten järjestetään muutamia yleisötilaisuuksia.

Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoiveineen sekä CV sähköpostitse pe 17.1.2020 kello 21 mennessä Väinö Linnan seuran sihteerille osoitteeseen toimisto@vainolinnanseura.fi. Nimeäthän tiedostot muotoon: projektitutkija_sukunimi. Haastattelut pyritään toteuttamaan jo viikolla 4.

Lisätietoja mieluiten sähköpostitse: puheenjohtaja Heidi Rytky, heidi.m.rytky@gmail.com, (p. 040 900 6641)