Sananparret – tuttua Tuntematonta tänäänkin

Päivi Paavola, Jasmine Pekola ja Inkeri Rautionmaa

Sananparret – tuttua Tuntematonta tänäänkin

Tuntemattomasta sotilaasta tutut sanonnat ovat jääneet elämään suomalaisten mieliin. Väinö Linnan sanonnoista on tullut niin iso ilmiö, että niiden tunteminen voidaan laskea jopa osaksi yleissivistystä. Digilehdet kehittelevät aika ajoin erilaisia testejä, joissa lukija pääsee haastamaan tietämystään Linnan pääteoksesta ja sen sanonnoista, tähän tyyliin:

Kuka Tuntemattomassa sotilaassa lausahtaa:

Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kun Ellun kanat?

a) Hietanen

b) Koskela

c) Rokka

No Koskela tietenkin!

Linnaa lingvistiikan näkökulmasta

Jokainen Tuntemattoman lukenut tietää, mitä Koskela tarkoittaa puhuessaan Ellun kanoista. Näillä kyseisillä kanoilla Koskela viittaa päättömään tai asiattomaan menoon. Miten Ellun kanat ovat saaneet tällaisen merkityksen, vaikka se ei kirjaimellisesti tarkoita päätöntä menoa? Tietyt merkit ja sanat voivat saada kieliyhteisön sisällä erilaisia merkityksiä, jos tarpeeksi moni ihminen vakiinnuttaa ne käyttöön.

Tässä tulee hyvin esille Linnan sanontojen ilmiöllinen laajuus; ne ovat niin syvälle juurtuneita kieliyhteisössämme, että alun perin toista asiaa tarkoittavat sanat ovat alkaneet saamaan uusia merkityksiä. Sanoista tulee siis monimerkityksellisiä.

Ellun kanat voivat tarkoittaa sitä, mitä sanoilla kirjaimellisesti kuvataan tai huolettomalla, hällä väliä -asenteella elävää ihmistä. Ellun kanat ei ole Linnan keksimä sanonta, vaan se esiintyy muussakin suomenkielisessä kirjallisuudessa. Linna siis pelaa sanonnoilla, joista osa on saanut jo aikaisemmin monimerkityksellisen statuksen, mutta nämä sanonnat ovat jääneet elämään tähän päivään asti nimenomaan Linnan teosten kautta. Ellun kanat merkitsee nykyään tiettyä elämänasennetta Tuntemattoman ansiosta.

Linnaa tällä vuosituhannella

Vaikka Ellun kanoista ovat Linnan lisäksi kirjoittaneet esimerkiksi Mika Waltari ja Lauri Viita, tunnetaan sanonta silti parhaiten Tuntemattomasta sotilaasta. Tuntemattoman sanonnat tiedetään ja muistetaan, mutta millaisissa tilanteissa niitä nykyään käytetään?

Seuraavaan kysymykseen on kaksi oikeaa vastausta. Arvaisitko, ketkä kehaisevat näin:

Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä? Täs siulon sellane?

a) Riitaoja

b) Rokka

c) keskivertomies Tinderissä

Melkein jokainen on kuullut joskus deittisovellus Tinderistä, mutta saattaa olla monelle yllätys, että Tuntemattomaan törmää sielläkin. Rokan kuuluisa lausahdus tulee vastaan useasti miesten Tinder-profiileja selatessa.

Rokan Antti totisesti sai suomalaisten luottamuksen, sillä vielä 2020-luvulla suomalainen mies tukeutuu Rokan sanoihin niinkin tärkeässä asiassa kuin kumppanin löytämisessä. Tuntuu siltä, että Väinö Linna onkin paikalla aina, kun tilanne on vakava. Vanhan sanonnan jos ei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolemaksi voisi ehkä muuttaa muotoon jos ei sauna, viina ja Väinö Linna auta...

Pojan kanssa saunassa

Yksi tärkeä ja vakava asia suomalaisille on tietenkin jääkiekko. Vastauksen seuraavaan kysymykseen tietävät kaikki!

Mitä yhteistä on Tuntemattomalla sotilaalla ja jääkiekolla?

a) ukko

b) mies

c) poika

Linnan Tuntemattomassa sana “poika” viittaa sekä kiljupyttyyn että suomalaiseen sotilaaseen. Yhdessä vaalittuun kiljupyttyyn oli helppo kohdistaa se huolenpito ja tunteiden osoitus, mikä sodan keskellä – ja muutenkin miehiin kohdistuvien yleisten odotusten mukaan – oli pakko työntää taka-alalle.

Kiljupytty muodostui koko puolijoukkueen elämän keskipisteeksi. – – Sitä kuunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetkeksi unohtui, sanoi joku:

– Mikäs tuolla reppujen alla pihisee.

– Poikahan se siellä.

Nykypäivän Suomessa Linnan “poika” tunnetaan jääkiekon SM-liigan palkintopokaalin nimenä. Miksi pokaalin Tuntemattomasta lainattu nimi tuntuu niin hyvältä? Urheilutermistössä käytetään yleisesti sotimiseen liittyviä sanoja, kuten hyökkäys tai puolustus. On oikeastaan vaikea keksiä, mikä muukaan pokaalin nimitys suomalaiseen mieleen paremmin voisi sopia, kuin juuri Linnan Tuntemattoman sotilaan miesjoukon tärkeän, hellityn ja odotetun, kiiltävän kiljuastian nimi.

Pojasta lauletaan myös Pasi Heinosen alias Pojun kappaleessa “Poika (saunoo)”, joka on suomalaisille tuttu vuoden 2011 jääkiekon MM-kisoista. Suomi toi silloin voiton kotiin, ja “poika”-nimityksen merkitys laajeni tarkoittamaan myös maailmanmestaruuspystiä. Kansa kerääntyi joka puolella Suomea toreille juhlimaan kiekkokultaa Pojun kappaleen tahdissa. Kun Helsingin kauppatori ja Esplanadin puisto täyttyivät iloisista ihmisistä ja laulun sanat meidän poika on tullut kotiin raikuivat kortteleiden päähän, hetkessä oli jotain hyvin erityistä. Oliko kyse pelkästään jääkiekkoturnauksen voitosta?

Ville Kivimäki on tutkinut suomalaisten sotilaiden tunteita ja traumoja, ja hän on kirjoittanut artikkelin Tuntemattoman sotilaan posttraumaattisuudesta Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon -kirjaan (2020). Kivimäki kirjoittaa, että posttraumaattisen historiakäsityksen mukaan traumat voivat siirtyä sukupolvelta toiselle ja traumojen käsittely voi onnistua vasta, kun tilanne on jo turvallinen ja vaikeista ajoista on kulunut riittävästi aikaa.

Vaikuttaa siltä, että valtavaan riemuun jääkiekkokullasta yhdistyi vuonna 2011 myös sukupolvien takainen helpotus sodan päättymisestä. “Poika (saunoo)”- kappaleessa onkin kohta, jossa puhutaan suoraan sodasta: ei jää aikaa sotiin / poika on tullut kotiin. Sodasta palaava suomalainen mies menee mielikuvissamme varmasti ensimmäiseksi saunaan, ja jääkiekkoilijoilla on ollut tapana ottaa voittopokaali mukaan saunaan – niin kuin isät ottavat poikansa mukaan miesten saunaan osoittaakseen näille hyväksyntää ja rakkautta. Pojun kappaleessa voidaankin nähdä myös viittaus Tuntemattoman kiljupytyn hoivaamiseen kuin omana poikana:

Kohta poikaa he syleillä saavat

Nyt kapteeni käsilleen nostaa

Halaa suutelee kuin omaa lastaan

Väinö Linna tunnetaan kirjailijana, joka on teoksillaan onnistunut yhdistämään kansakuntaa. “Poika”-sanonnan välityksellä Väinö Linna on mukana jääkiekkoriemussa ja kansanjuhlassa uudella vuosituhannella, ja yhdistää näin suomalaisia edelleen. Suomalaisilla voittolauluun yhdistyvät jääkiekkomenestyksen lisäksi saunan lämpö, sodasta selviäminen ja Väinö Linna. Ei siis ihme, että Pasi “Poju” Heinosen kappaleesta tuli hitti.

Olemme myös kuulleet huhuja (näitä asioitahan ei naisille ihan tarkkaan kerrota) siitä, että joillakin miesten kesken tehdyillä laskettelu- tai mökkilomilla on päivän päätteeksi tehty booli saunakiuluun, ja kiulu on nimetty “pojaksi”. Näin Väinö Linnan sanonta elää myös jääkiekon ulkopuolella – tosin myös siihen sekoittuen, koska saunakiulu viittaa jääkiekkoilijoiden pokaalisaunaan.

Linnaa kannustuspuheissa

Suomalainen kiekkokansa ei ole päässyt kunnon pelitunnelmaan koronan takia nyt yli vuoteen. Muutenkin monet kokevat, että elämä on pandemian takia jäähyllä. Tällaisiinkin epätoivoisilta vaikuttaviin tilanteisiin Tuntemattoman sanonnat tulevat apuun.

Muistatko, kuka Tuntemattomassa sotilaassa kannustaa muita ja itseään näin:

Eteenpäin! Ei saa pysähtyä… Ei jäädä tuleen makaamaan… Pyrittävä yllätykseen…?

a) Koskela

b) Kariluoto

c) Lammio

Kariluodon tuttu hokema tarkoittaa sitä, että ei saa luovuttaa, vaan on mentävä eteenpäin ja kohdattava vaikea tilanne. Tällä lauseella Kariluotokin itseään kannusti, vaikka olisi ennemmin jäänyt makaamaan kuin noussut ylös.

Kannustuslauseena sanontaa on nykypäivänäkin käytetty, ja monelle se on varmasti tuttu ihan omasta arkielämästä. Pasi Heikura on koonnut Tuntemattoman tunnetuimpia repliikkejä teokseensa Aika velikultia (2014) ja sovittelee niitä tämän päivän Suomeen pohtien, olisiko niiden välittämästä tunteesta apua nykyajan haasteiden edessä. Heikura yhdistää Kariluodon lausahduksen Ei saa jäädä tuleen makaamaan! kannustukseksi työelämän tiukkoihin vaatimuksiin, joiden mukaan koko ajan on painettava eteenpäin ja oltava aina yhden askeleen edempänä kuin kilpailijat.

Linnan management casessa Suomen pieni yritys taistelee olemassaolollaan kaikilla tavoin ylivoimaista suuryritystä Neuvostoliittoa vastaan.

– Aika velikultia

Korona vaikuttaa väistämättä yritysten toimintaan. Esimerkiksi nettinäkyvyyttä yrityksille markkinoivan suomalaisen konsulttiyrityksen Netello Systems Oy:n myyntipäällikön kirjeessä (2020) on kerrottu projektien siirtymisestä “hamaan tulevaisuuteen”, mutta toiveikkaasti otsikolla “Ei saa jäädä tuleen makaamaan!”. Tulevaisuus ei siis ole toivoton: totuttuihin toimintatapoihin tulee muutoksia, mutta niihin pystytään sopeutumaan.

Myös Savon Sanomien verkkosivujen julkaisussa “Nyt ei saa jäädä tuleen makaamaan!” pohditaan kannustavasti yrityksien tulevaisuutta epidemian keskellä: “Joko heittäydytään synkistelemään tai katsotaan jo nyt koronan yli kohti uutta tulevaisuutta.” Vaikeassa tilanteessa täytyy suunnata katse pidemmälle tulevaisuuteen ja huomata koronan tuomat mahdolliset vaihtoehdot.

Tuntemattomassakin Kariluodolle kirkastuu se tosiasia, että tulessa makaaminen on kohtalokasta.

Linna kansakunnan kielen päällä

Linnan sanontojen käyttöä yritysmaailmassa on kritisoitukin. Kritiikin esittäjien mielestä Väinö Linnaa ei sovi valjastaa yritysten tarkoituksiin, sillä Linna edusti vasemmistolaista ajatusmaailmaa, ja Tuntemattoman repliikkien toistaminen ei taas tee oikeutta Väinö Linnan sodanvastaisuudelle. Esimerkiksi Tommi Uschanov kantaa näistä asioista huolta esseessään ”Toisen tasavallan moralisti”, joka on julkaistu teoksessa Kirjoituksia Väinö Linnasta (2006).

Yksi Uschanovin huoli on se, että Väinö Linna korotetaan pelkästään “hyväksi kirjailijaksi” tai “suureksi taiteilijaksi”, mikä johtaisi Linnan käyttökelpoisten, humaanien ideoiden sekä yhteiskunnallisen merkityksen unohtamiseen. Olemme Uschanovin kanssa samaa mieltä siitä, että Linnan humaanit ajatukset ovat yhä toimivia, ja siitä aiheesta kirjoitimmekin tähän blogisarjaan tekstin “Aseveljistä, Leppäsen Preetistä ja linja-autoista”. Väinö Linnaa ei kuitenkaan voi jättää neuvonantajaksi yhteiskunnan vasemmanpuoleisen kaapin päälle: siihen hänen romaaninsa ovat liian suosittuja. Ne kuuluvat nykyään suomalaisen kirjallisuuden kaanoniin.

Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden emeritusprofessori Jyrki Nummi on sanonut, että Linnan tuotannon kanonisoinnin voi jakaa eri vaiheisiin: kritiikkiäkin sisältänyttä läpimurtoa seurasi uudenlainen vastaanotto ja luja sijoittautuminen suomalaisella kirjallisuuden kentällä, minkä jälkeen Linnan teokset filmiversioineen muuttuivat eräänlaisiksi instituutioiksi. Kanonisoinnin jälkeen, 2010-luvulle tultaessa, teokset karnevalisoituivat, kuten kaanoniin kuuluville kirjoille tyypillisesti käy. Linnan teoksiin ei suhtauduta enää pelkästään vakavasti, vaan niistä tehdään parodioita, ja ne elävät hahmoineen ja sanontoineen jo itsenäistä elämää alkuperäisten teosten ulkopuolella. Se on hyvän kirjan kohtalo ja kunnia.

Sanontojen käyttöön liittyvässä kritiikissä on sekin ongelma, että kieltä – sen paremmin kuin Väinö Linnaakaan – ei kukaan voi omistaa. Linnan lausahdukset on kielen käyttäjien keskuudessa todettu toimiviksi. Ne ovat kaikkien suomalaisten yhteistä sanavarastoa ja mielenmaisemaa, ja hyvä niin. Monissa tärkeissä tilanteissa edelleen käytetyistä sanonnoista saamme kiittää Väinö Linnaa – tai siis vanhoja tuttujamme Koskelaa, Rokkaa ja Kariluotoa kumppaneineen.

Lähteet:

Fagerlund, Eino 2020: “Nyt ei saa jäädä tuleen makaamaan!”. Pääkirjoitus ja mielipide 25.4.2020. Verkkolehti Savon Sanomat. Osoitteessa: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/2715150. Viitattu 22.3.2021.

Heikura, Pasi 2014: Aika velikultia. Helsinki: WSOY.

Heinonen, Pasi (Poju) 2011: Poika (saunoo). Albumilta Panokset kovenee. AXR Music oy.

Kivimäki, Ville 2020: Väkivallan kantajat – Tuntemattoman sotilaan posttraumaattisuudesta. Teoksessa Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon. Toim. Jyrki Nummi, Maria Laakso, Toni Lahtinen ja Pertti Haapala. Helsinki: WSOY.

Linna, Väinö [1954] 1996: Tuntematon sotilas. Helsinki: WSOY.

Nummi, Jyrki 2020: Väinö Linna 100 –kurssi, Helsingin yliopisto. Luento 19.11.2020.

Sinilahti, Mikko 2020: “Ei saa jäädä tuleen makaamaan!”. Myyntipäällikön kirje 7.4.2020. Yrityksen Netello Systems Oy verkkosivut. Osoitteessa: https://netello.fi/ei-saa-jaada-tuleen-makaamaan. Viitattu 20.3.2021.